Suomen sosiaalifoorumissa keskusteltiin ilmastokriisistä

Iina Sahramäki

Suomen Sosiaalifoorumiin TAYK ry osallistui järjestämällä paneelikeskustelun yhdessä Changemakerin, Maan ystävien ja Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän kanssa otsikolla ”Vastuulliset kansalaiset vai EU-direktiivi – Kuka torjuu ilmastokriisin?”.

Paneelikeskustelulla haluttiin herättää keskustelua erityisesti Suomen sisäisestä vastuunjaosta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Puhujiksi oli pyydetty kansanedustaja Satu Taiveaho (sdp), Aleksi Neuvonen (Demos Helsinki), Ilkka Sipiläinen (Kirkkohallitus) ja Juha Beurling (Kuluttajaliitto).

Tapahtuma alkoi sunnuntaina klo 11.00 Vanhan kirjastotalon Musiikkisalissa. Paikalle saapui noin 30 henkeä. TAYKista paikalla oli kolme ilmastoasioista kiinnostunutta jäsentä. Aleksi Neuvonen aloitti tilaisuuden pitämällä alustuksen ilmastonmuutoksesta ja erityisesti sen taloudellisista aspekteista kerratan Sternin raportin lähtökohtia ja johtopäätöksiä.

Neuvonen korosti myös valtion roolin heikkenemistä ja siitä seurannutta epäselvyyttä siitä, kuka kantaa vastuun uudessa tilanteessa. Hän toi esiin myös eri toimijoiden kuten yritysten, kansalaisten ja kuntien, näyttelevän eri rooleja ilmastokriisin ratkaisemisessa. Neuvosen jälkeen puhunut Satu Taiveaho kertasi ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun lähtökohtia ja korosti, että ”ilmastonmuutos on selätettävä”. Kansanedustajalle ominaisella tavalla Taiveaho toi esiin oman puolueensa näkemyksiä ja aloitteita ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin. Tärkeimmiksi näkökohdikseen Taiveaho nosti muunmuassa energian säästön, tehokkuuden ja uusiutuvuuden sekä joukkoliikenteen merkityksen ja sitä tukevat taloudelliset ohjauskeinot.

Kuluttajaliiton Juha Beurling esitteli kehitteillä olevaa hiilijalanjälkimerkintää tuotteisiin. Merkin kehittämisessä vaikeuksia on tuottanut muunmuassa hiilijalanjäljen määrittämisen vaikeus ja sen muotoilu kuluttajalle ymmärrettävään muotoon. Ruoka muodostaa Beurlingin mukaan 1/4 kotitalouden hiilijalanjäljestä, joten on kyse merkittävästä asiasta. Beurling korosti kansalaisten aktiivista palautteen antoa merkin ominaisuuksista, jotta siitä saataisiin kehitettyä mahdollisimman toimiva.

Alustajista viimeisenä esiintyi Ilkka Sipiläinen, joka esitteli oman sanojensa mukaan Suomen suurimman kansalaisjärjestön, evankelis-luterilaisen kirkon, ilmasto-ohjelmaa ja yleisemmin ekoteologiaa. Kirkon ilmasto-ohjelma valmistui monen alan ammattilaisen kanssa yhteistyössä maaliskuun lopulla ja sille odotetaan hyväksyntää kesäkuun alkuun mennessä. Ohjelma kantaa nimeä ”Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus”. Ohjelma sisältää myös konkreettisia suosituksia muunmuassa kirkon jäsenille ja seurakunnille miten ne voivat kantaa kortensa kekoon kaikkien yhteisissä ilmastotalkoissa.

Alustusten venyessä odotettua pidemmiksi keskustelulle jäi hieman niukasti aikaa. Yleisön joukosta suurimmaksi teemaksi nousivat henkisyyden merkitys. Ihmisten onnellsuuden todettiin pysyneen samassa aina 70-luvulta asti huolimatta taloudellisesta kehityksestä. Useissa puheenvuoroissa materialismi tuomittiin ja se nähtiin liian hallitsevana voimana yhteiskunnassa. Liiallisen kulutuksen nähtiin olevan ilmastonmuutoksen syy ja materialismi nähtiin ilmastokriisiä ruokkivaksi voimaksi.

Juha Tamminen Maan ystävien Polttava kysymys -kampanjasta nosti esiin kysymyksen kuka kantaa vastuuta kulttuurisesta muutoksesta. Kuluttajaliiton edustajan vastaus kuvasi paneelin yleistä henkeä: jokainen yksikkö kantaa vastuuta. Enää ei voida siirtää vastuuta muiden niskoille.

Mainokset